Dooris, punaisen Ansan ensimmäinen tytär. Isänsä, nyt jo edesmennyt tanskantuonti Haru oli vielä voimissaan, kun tyttö sai alkunsa kesällä 2022. Ansasta kehkeytyi riiviövaiheen jälkeen upealla luonteella varustettu hokkaneiti. Ansa-mamman kanssa ovat mukavaa seurattavaa. Heidän välillään kaikki toimii pienestä katseesta ja korvan liikkeestä. Heissä näkyy hokkaidojen yhteistyö parhaimmillaan. Myyränkoloa ja käytäviä kaivetaan vastakkaisilta puolilta vuorotellen ja saadaan jyrsijä kiikkiin. Ansa on luonteeltaan rauhallisempi, mutta miten hyvä, että Dooris pitää äitinsä liikkeessä. Ansalla on huonommat lonkat, Harulla taas hyvät. Dooriksen lonkkia jännättiin ja ne kuvattiinkin jo viisikuisena. Silloin kaikki oli hyvässä mallissa. Dooris on äitinsä näköinen ja mallinen, mutta kantaa mukanaan myös sekä isänsä että isoisänsä rakennetta ja tummaa punaista väriä. Nämä seikat oli tarkkaan punnittu ja täyskymppi tuli! Dooriksen vahvuus laumassa on ilmoittaa kaikista takapihan metsän eläimistä. Yama-vaari tosin usein kuittaa, ettei mitään varteenotettavaa ole näkyvillä ja Dooris tyytyy siihen.

Dooris pääsi aloittamaan näyttelykehät vasta kun oli toipunut kaikista pentuajan kommelluksistaan. Ihmisistä pitävänä juniorina se antoi ensimmäisessä näyttelyssään tuomarin jopa katsoa hampaat. Tyttöpä saikin Juniorivoittaja-tittelin heti kättelyssä. Kunhan vielä kasvaa täyteen mittaansa, uskon että näemme hienon rotunsa edustajan tulevaisuudessa.